Sinä et ole outo – häpeä saa ihmisen käyttäytymään oudosti

Ihminen pyrkii luontaisesti piilottamaan, torjumaan ja peittämään häpeän tunnetta, mistä syystä sen tunnistaminen ei aina ole helppoa. Selviytymisstrategiana häpeältä suojautuminen ja torjunta ovat huonoja, sillä torjuttuna häpeällä on voimakas ote ihmisen elämässä – torjuttu häpeä ja häpeältä suojautuminen muuttavat sitä mitä ihminen aidosti on.

Häpeältä suojautuminen johtaa toisinaan eristäytymiseen. Välttelemällä uusia asioita, tapahtumia, ihmisiä, esilläoloa, mielipiteiden ilmaisemista ei altistu häpeää aiheuttaville tilanteille. Häpeä voi myös olla alisuoriutumisen taustalla, tekemisten viivytteleminen hetkeen jolloin siitä on mahdollista suoriutua ”oikein” tai täydellisesti voivat liittyä häpeän tunteen välttelemiseen. Liiallinen perfektionismi ja vaativuus voivat niin ikään liittyä häpeään - näyttämällä täydelliseltä, suoriutumalla täydellisesti ihminen voi kokea olevansa suojassa häpeältä.

Häpeän taustalla on arvottomuuden, tarpeettomuuden, viallisuuden, riittämättömyyden, tietämättömyyden, osaamattomuuden, kelpaamattomuuden tunteita - koko minä voi tuntua väärältä. Ihmissuhteissa tämä toisinaan johtaa omasta identiteetistä, omista tarpeista luopumiseen, hyväksynnän ja toiselle kelpaamisen varmistamiseksi. Loukkaantumisherkkyys saattaa myös liittyä tunnistamattomaan häpeään. Häpeävä ihminen tulkitsee herkästi muiden ihmisten sanomiset oman arvontuntoa loukkaavaksi.

Hektinen elämäntapa tai kiireen luominen voivat olla hankaliin tunteisiin liittyviä torjuntapyrkimyksiä. Toisinaan ylitsepääsemätön syyllisyyden tunne, syyllisyyden tunteeseen jumittuminen voi toimia suojana syyllisyyttäkin tuskallisemmalta häpeän tunteelta. Häpeältä suojautuminen voi ilmetä myös toisten ihmisten mitätöintinä, vähättelemisenä, arvostelemisena. Strategiana tällöin on huolehtia eri tavoin siitä, että toinen on itseä alempana, mikä kohentaa omaa minäkuvaa ja suojaa siten häpeältä.

Omien häpeän torjunta – ja suojautumisstrategioiden tunnistamisen myötä on mahdollista oppia havaitsemaan milloin ja minkälaiset tilanteet häpeän tunteita itsellä aktivoivat. Toisinaan ihmisen ongelmat ovat häpeäsidonnaisia ja oman häpeän kohtaaminen voi tällöin johtaa pinnallisista ongelmista selviytymisen sijaan pysyvään muutokseen -  vapauttaen ihmisen omaan aitoon tapaan olla ja elää.

Häpeäkohtauksen iskiessä, 

tunnista häpeän tunne tai siihen liittyvät tunteet (pelko, viha, ahdistus)

tunnista häpeän aktivoimat ajatukset ja uskomukset

huomaa häpeään liittyvät fyysiset reaktiot (esim pinnallinen hengitys, välttelevä katse, niska-hartiaseudun vajoaminen, luhistuminen, kehon jäntevyyden katoaminen, voimattomuus)

tunnista omat torjunta – ja suojamekanismit häpeään liittyen

toimi tietoisesti, auta itseäsi, ota aikalisä, hengitä, muuta asentoa /ryhtiä,..

muistuta itsä: "oman elämänhistoriani valossa tämä kokemus on normaali ja ymmärrettävä, looginen reaktio"

ja muista vielä: häpeäkohtaus on tilapäinen, lyhytkestoinen, kaikille tuttu kokemus- se menee ohi!

Jatka sitä mitä olit aikeissa tehdä, päätä toimia tunteesta huolimatta

Tilanteen mentyä ohi voi olla hyödyllistä kirjata tapahtuma ylös – mitä tapahtui, keitä oli läsnä, miten tilanne eteni (ajatukset, tunteet, fyysiset reaktiot, käyttäytyminen), mitä olisit tilanteessa tarvinnut, milloin tilanne normalisoitui, mikä auttoi, mitä tilanteesta on opittavissa - minkä asian eteen on tehtävä vielä työtä, mitä tapoja on ehkä muutettava jatkossa, mikä on minulle tärkeää, minkälaiseksi haluan tulla mielletyksi -

entä sitten jollen olekaan sellainen ..?

TRY HARD! BE STRONG! BE PERFECT!

Perfektionismin epäterveessä muodossa ei ole kyse hyvään lopputulokseen pyrkimisestä, terveistä saavutuksista, onnistumisen kokemisesta, kasvusta tai itsen kehittämistä. Epäterve perfektionismi voi olla hyvin vahingoittavaa ja altistaa ahdistuneisuushäiriöille, pakko-oireiselle häiriölle, syömishäiriöille ja masennukselle. Perfektionismin epäterve muoto saattaa johtaa alisuorittamiseen ja tekemisten viivyttelyyn ihmisen odottaessa hetkeä jolloin suoriutuu tehtävästä ”oikein” tai täydellisesti.

Haitalliseen perfektionismiin liittyy usein korostunut huoli omista virheistä sekä epäilyksiä omaan toimintaan liittyen. Siihen voi liittyä itselle korkeiden normien asettamista ja/tai uskoa että muut asettavat itselle suuria odotuksia. Perfektionismi voi kohdistua myös toisiin, jolloin henkilö asettaa toisille liian suuria odotuksia. 

Liialliseen perfektionismiin liittyy usein hyväksynnän hakeminen.  Perfektionismi ajaa  ihmistä suoriutumaan täydellisesti, painopisteen ollessa toisissa: ”mitä muut ajattelevat?”. Perfektionistisessä ajattelussa keskeinen tunne on pelko- pelko epäonnistumisesta, virheiden tekemisestä, arvostelun kohteeksi joutumisesta. Pelkoa siitä, ettei onnistu täyttämään itseen kohdistettuja/itse itseensä kohdistamia odotuksia. 

Perfektionismin voi mieltää puolustautumisstrategiaksi, jolla ihminen pyrkii välttämään syyllisyyden, arvostelun tai häpeän tuottamaa kipua. Strategian taustalla on tuhoisa ajatusjärjestelmä: ”jos näytän täydelliseltä ja teen kaiken täydellisesti voin välttää tai minimoida häpeän, arvostelun ja syyllisyyden aiheuttamat kipeät tunteet”. Tuhoisaksi ajatusjärjestelmän tekee se, että täydellisyys on saavuttamaton tavoite. 

Arvostelua ja häpeää kokiessa perfektionistisen ajatusmaailman omaava ihminen vajoaa syvemmälle pyrkiessään näyttämään juuri oikeanlaisilta ja tekemään kaikki oikein. Täydellisyyden tavoittelusta saattaa tulla pakonomaista, mikäli perfektionistista logiikkaa ei tule kyseenalaistaneeksi.  Perfektionisti on miellyttämisen ja suorittamisen vanki- ”olen sitä mitä saan aikaan ja miten hyvin sen teen”.

Tyypillistä perfektionismin haitallisessa muodossa on kyvyttömyys päästä tilanteiden yli asioissa, joissa on osoittautunut epätäydelliseksi sekä sellaisten tilanteiden välttely, joissa oma epätäydellisyys voisi paljastua. Perfektionismissa on kyse siitä, millaisena ihminen haluaa toisten näkevän hänet. Ongelmalliseksi tämän tekee se, että toisten havaintoja tai ajatuksia ei ole mahdollista kontrolloida- ei, vaikka käyttäisi sen yrittämiseen aikaa ja energiaa miten. 

Täydellisyydentavoitteluun liittyviä ”kurissapitostrategioita” ovat itsemyötätunto, myötätunto sekä häpeänsietokyky – näistä myöhemmin lisää.