Elämää pysäytystilassa

Häpeä on tunteena ja kehon tuntemuksina tuskallinen ja raskas. Häpeä saattaa etenkin tunnistamattomana, torjuttuna tai tukahdutettuna johtaa alisuoriutumiseen, eristäytymiseen, toistuviin luovuttamisiin. Tällöin ihminen ei tule tavoitelleeksi, menettää, jää kaipaamaan niitä asioita elämässään joita tarvitsee voidakseen hyvin ja menestyäkseen. Häpeä aiheuttaa täten usein kärsimystä kärsimyksen päälle - lisäkärsimystä syntyy kun täyden elämän eläminen, tässä ja nyt- sellaisena kuin sen haluaisi olevan estyy.  

Lisäkärsimystä aiheutuu hankalia tunteita vastaan taistelemalla. Kamppailu esimerkiksi häpeän tunnetta vastaan voi ilmetä tunteen tai tuntemuksen sivuuttamisena, sen tukahduttamista. Kamppailua niin ikään on tunnetta tai tuntemusta kohtaan koettu vastenmielisyys ja/tai pettymys siihen että kokee siten kuin kokee.  Kamppailu kaikissa muodoissaan on hyödytöntä, se kuormittaa ja aiheuttaa näkymätöntä pahaa oloa, lisäkärsimystä kun elämä on enemmän tai vähemmän taistelun vuoksi pysäytystilassa- ”tekisin kyllä jos..”, ”minulla olisi jos..”, ”olisin jos..”, ”menisin jos..”. Sitten kun ja mutta kun.
Kamppailusta luopuminen edellyttää hankalien tunteiden ja kärsimyksen hyväksymistä normaaliksi, ihmisen elämään ja ihmisenä olemisen osaan olennaisesti kuuluviksi. Hyväksyminen on kykyä kokea ja sietää vaikeita tunteita niiden herätessä ilman tarvetta vältellä niitä. Hankalien tunteiden sietokykyä on taito olla rauhassa ja läsnä kaiken sen kanssa mitä itsessä on. Sietokykyyn liittyy ja sitä vahvistaa uteliaisuus, halu ymmärtää sitä miksi tuntee niin kuin tuntee ja miksi ajattelee niin kuin ajattelee.
Sietokyvyn vahvistuessa ja välttelytaipumuksen väistyessä vahvistuu myös herkkyys miellyttäviksi koetuille tunteille. Omien tunteiden, tarpeiden, halujen tunnistaminen mahdollistaa itsestä huolehtimisen- omat rajat hahmottuvat ja puolien pitäminen helpottuu kun se mitä haluan, mitä en, mitä jaksan, mihin olen valmis, mitä pelkään jne tulee kuuluviin

Häpeän tai muiden hankalien tunteiden, ongelmien, kehon tuntemusten, muistojen ajatusten tai ei- toivottujen halujen aiheuttamasta lisäkärsimyksestä tietoiseksi tuleminen on tärkeää. Itselle voi esittää kysymyksen  ”Mitä tekisin / Mitä minulla olisi jos X ei olisi tällä hetkellä niin vaikea..”

Sinä et ole outo – häpeä saa ihmisen käyttäytymään oudosti

Ihminen pyrkii luontaisesti piilottamaan, torjumaan ja peittämään häpeän tunnetta, mistä syystä sen tunnistaminen ei aina ole helppoa. Selviytymisstrategiana häpeältä suojautuminen ja torjunta ovat huonoja, sillä torjuttuna häpeällä on voimakas ote ihmisen elämässä – torjuttu häpeä ja häpeältä suojautuminen muuttavat sitä mitä ihminen aidosti on.

Häpeältä suojautuminen johtaa toisinaan eristäytymiseen. Välttelemällä uusia asioita, tapahtumia, ihmisiä, esilläoloa, mielipiteiden ilmaisemista ei altistu häpeää aiheuttaville tilanteille. Häpeä voi myös olla alisuoriutumisen taustalla, tekemisten viivytteleminen hetkeen jolloin siitä on mahdollista suoriutua ”oikein” tai täydellisesti voivat liittyä häpeän tunteen välttelemiseen. Liiallinen perfektionismi ja vaativuus voivat niin ikään liittyä häpeään - näyttämällä täydelliseltä, suoriutumalla täydellisesti ihminen voi kokea olevansa suojassa häpeältä.

Häpeän taustalla on arvottomuuden, tarpeettomuuden, viallisuuden, riittämättömyyden, tietämättömyyden, osaamattomuuden, kelpaamattomuuden tunteita - koko minä voi tuntua väärältä. Ihmissuhteissa tämä toisinaan johtaa omasta identiteetistä, omista tarpeista luopumiseen, hyväksynnän ja toiselle kelpaamisen varmistamiseksi. Loukkaantumisherkkyys saattaa myös liittyä tunnistamattomaan häpeään. Häpeävä ihminen tulkitsee herkästi muiden ihmisten sanomiset oman arvontuntoa loukkaavaksi.

Hektinen elämäntapa tai kiireen luominen voivat olla hankaliin tunteisiin liittyviä torjuntapyrkimyksiä. Toisinaan ylitsepääsemätön syyllisyyden tunne, syyllisyyden tunteeseen jumittuminen voi toimia suojana syyllisyyttäkin tuskallisemmalta häpeän tunteelta. Häpeältä suojautuminen voi ilmetä myös toisten ihmisten mitätöintinä, vähättelemisenä, arvostelemisena. Strategiana tällöin on huolehtia eri tavoin siitä, että toinen on itseä alempana, mikä kohentaa omaa minäkuvaa ja suojaa siten häpeältä.

Omien häpeän torjunta – ja suojautumisstrategioiden tunnistamisen myötä on mahdollista oppia havaitsemaan milloin ja minkälaiset tilanteet häpeän tunteita itsellä aktivoivat. Toisinaan ihmisen ongelmat ovat häpeäsidonnaisia ja oman häpeän kohtaaminen voi tällöin johtaa pinnallisista ongelmista selviytymisen sijaan pysyvään muutokseen -  vapauttaen ihmisen omaan aitoon tapaan olla ja elää.

Häpeäkohtauksen iskiessä, 

tunnista häpeän tunne tai siihen liittyvät tunteet (pelko, viha, ahdistus)

tunnista häpeän aktivoimat ajatukset ja uskomukset

huomaa häpeään liittyvät fyysiset reaktiot (esim pinnallinen hengitys, välttelevä katse, niska-hartiaseudun vajoaminen, luhistuminen, kehon jäntevyyden katoaminen, voimattomuus)

tunnista omat torjunta – ja suojamekanismit häpeään liittyen

toimi tietoisesti, auta itseäsi, ota aikalisä, hengitä, muuta asentoa /ryhtiä,..

muistuta itsä: "oman elämänhistoriani valossa tämä kokemus on normaali ja ymmärrettävä, looginen reaktio"

ja muista vielä: häpeäkohtaus on tilapäinen, lyhytkestoinen, kaikille tuttu kokemus- se menee ohi!

Jatka sitä mitä olit aikeissa tehdä, päätä toimia tunteesta huolimatta

Tilanteen mentyä ohi voi olla hyödyllistä kirjata tapahtuma ylös – mitä tapahtui, keitä oli läsnä, miten tilanne eteni (ajatukset, tunteet, fyysiset reaktiot, käyttäytyminen), mitä olisit tilanteessa tarvinnut, milloin tilanne normalisoitui, mikä auttoi, mitä tilanteesta on opittavissa - minkä asian eteen on tehtävä vielä työtä, mitä tapoja on ehkä muutettava jatkossa, mikä on minulle tärkeää, minkälaiseksi haluan tulla mielletyksi -

entä sitten jollen olekaan sellainen ..?