Miten viettäisit aikaasi jos hyväksyisit itsesi, riittäisit
itsellesi – kelpaisit ilman suorittamista ja oman hyvyyden todistelua, olisit
ajatuksissasi juuri oikeanlainen? Mitä
asioita olet siirtänyt tehtäväksi tulevaisuudessa- sitten kun olet sen
kaltainen kuin sinun ”pitäisi olla”?
Mitä elämässäsi tapahtuisi jos kiire ja kiireen luominen väistyisivät?
Mikä muuttuisi jos luopuisit miellyttämisestä ja kauhun tunne siitä mitä muut
sinusta ajattelevat väistyisi? Tai jos lopettaisit itsesi vertaamisen täydellisyyden
haavekuvaan tai mielikuviin siitä miten jollain toisella menee?
Mistä läheisesi huomaisi jos luopuisit uupumuksesta
statussymbolina, ahdistuksesta elämäntapana ja tuottavuudesta oman arvon
mittarina? Voisitko luopua kontrollista, itseen kohdistuvista epäilyksistä-
siitä minkälainen sinun pitäisi olla?
Häpeään voi liittyä pelkoa siitä, että on liian tavallinen -
ettei ole riittävän erityinen tullakseen huomatuksi, rakastetuksi. Täydellisyyttä
ei ole olemassakaan. Olet tarpeeksi hyvä, ainutkertaisen erityinen juuri
sellaisena kuin olet. Astu esiin, tule näkyviin, toimi maailmassa oma arvosi
tuntien. Uskalla olla se joka haluatkin olla.
Jos odotat hetkeä jolloin olet täydellinen haaskaat aikaasi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti